Joulua ennen tulisi kuulemma vähän keventää ruokavaliota. Ei pelkästään kalorien vuoksi, vaan jotta herkut sitten maistuisivat paremmilta. Entisaikaan syy tähän oli ihan käytännöllinen, parhaat palat vuoden varrelta säästettiin joulun pyhien pöytään pistettäväksi. ”On äiti laittanut kystä kyllä”. Nykyään herkkuja saa 24/7 ja vaikka netistä kotiovelle tilaamalla. Niinpä jouluun keveästi valmistautumiseen täytyy oikein tsempata.
Hyvä alku tälle on sosekeitot. Pienoisen tauon jälkeen – ja eipå näitä niin kesähelteillä kaivannutkaan – muistettiin taas, että juurekset kattilaan kuutioina humps, keitellään pehmeiksi, surrur soseeksi ja vaikkapa puoli pakettia Koskenlaskijan voimakkaan makuista sulatejuustoa sekaan. Pippuria ja suolaa. Samettisen maukasta.
Keittoa lusikoidessa voi pistää ideanystyrät toimintaan. Mitä jouluna syötäisiin? Äitien tekemät klassikkoherkut saadaan kahtena päivänä tänäkin vuonna, joten Kotopuolessa voitaisiin pitää pyjamapäivä ja elää pelkillä alku- ja jälkiruuilla. Tähän löytyi kiva resepti Anna-lehden numerosta 49, jossa on teemana ”alkupaloilla koko jouluaatto”.
Tästä voisi kehitellä oman version… Hmmm…
Kaikki mun jouluherkut yhdessä purkissa – aivan mahtavaa! Mahtaisiko mennä konservatiivisesta perheestä läpi?
Tässä ei kyllä pääse valitsemaan, mitä kaikkea leivälleen haluaa. Annosvuokiin tai juomalaseihin tehtynä voisi huomioida kunkin erityistoiveet.
Saaristolaisleipä on niin ihanaa, että se tekisi mieli jättää kokoamisvaiheessa pois ja lusikoida sitten muut herkut paksun leipäviipaleen päälle. Jos toisenkin. Ja kolmannen.
Joulu, tule jo.