Sen verran vaan, mitä yhden kuvan avulla kehtaa kertoa.
(Kodin Kuvalehden Parhaat piirakat)
Kun ne on nyt syöty kaikki. Pikkunälkään, lounasnälkään ja päivälliseksikin.
Ensin syötiin itsetehtyjä jauhelihapihvejä ruisleivän välissä, pitalle tarkoitetuin täyttein. Taikina oli nimittäin vasta kohoamassa ja kurnuilevat vatsat jo ruokapöydän ääressä. Salaattia kukkakaalilla ja kurkulla, kermaviiliä ruohosipulilla ja valkosipulilla terästettynä sekä sinappia leivän pintaan siveltynä.
Pitaleipiä lämmiteltiin sitten seuraavasta päivästä lähtien mikrossa. Halkaistun leivän väliin sullottiin paistettua kanan rintafilettä viipaloituna ja salaattia. Salaatissa pilputtu kukkakaali toi sopivaa rousketta ja lisäksi kurkkua-tomaattia-salaattisiemensekoitusta kaapeista. Sinappinen salaatinkastike toimi maustajana mainiosti.
Uusi oivallus oli myös saksia tuoretta ruohosipulia ja persiljaa maustamattomaan tuorejuustoon ja sivellä sitä pitaleivälle (tai Väinämöisen palttoonnapille). Maustetut yrttituorejuustot saavat jäädä vastedes kaupan hyllyyn, tällainen omatekemä on paa-aljon parempaa. Varmaan te jo sen tiesittekin.
Summa summarum. Leipä on mitä mainioin kesäeväs. Mitä-sattuu-jääkaapista-löytymään -täytteillä tottakai.