Itse tehdyistä pizzoista pyritään nykyään saamaan ohuita ja pyöreitä ”kurmetti”pizzoja, joiden täytteeksi laitetaan useimmiten mozzarellaa, parmankinkkua ja rucolaa.
Tällä kertaa teki kuitenkin mieli ihan reilua kasaripizzaa. Jauhelihan lisäksi pizzan päälle laitettiin tuoretta tomaattia ja eksoottista ananasta. Mausteina toimivat chili ja pakastimen kätköistä pengottu yrttisilppu, oreganoa unohtamatta. Uunipellillinen katosi pala palalta parempiin suihin.
Yrteistä puheenollen: kuten huomaatte, Kotopuolessa käytetään toistuvasti yleistermiä yrtit. Talvikaudella ainoa ostamani tuoreyrtti on basilika, jonka tuoksu huumaa jo kassajonossa. Muut yrtit ostan kuivattuina. Kallis yrttiruukku on harmillinen heittää pois, kun se vähäisen käytön vuoksi on ehtinyt nuupahtaa.
Kesäisin yrttien käyttö räjähtää meikäläisittäin maksimiin. Mökkimaalta työntyy jos jonkinlaista vartta ja lehteä. Tänä kesänä basilikan taimi ja valkosipulin varret ovat viihtyneet jopa omalla ikkunalaudalla. Kokeiluissa uskaltaa olla rohkeampi, kun raaka-aineita voi napsaista muutaman metrin päästä. Mikä sopii mihinkin, onkin sitten toinen juttu ja sen oppii vain kokeilemalla. Siksi monessa ruuassamme mainitaan mausteena yrtit – koska veikkaanpa muiden tietävän paremmin, mikä yrteistä sopisi. Lapsuuden yleismausteen persiljankin kun olen todennut tuovan todella voimakkaan ja hallitsevan maun ruokiin.
Yrttikokeilut eivät ole onneksi vakavaa hommaa, vaan hulluttelu on sallittua. Kiitos kesän, tutkimusmatkamme tälläkin saralla jatkuu.