Aurinkoinen viikko ja rennot puistohetket saivat sateisen kotiviikonlopun tuntumaan inspiroivalta eikä lainkaan ikävältä. Nurkkiin kertyneistä tästä-vois-joskus-kokeilla -materiaaleista ja pienestä annoksesta blogien ja Strömsön selailua syntyi muutama valmiskin juttu.
Helmikirjailtu satiinilaukku oli ostettu varsinaisesta muodin mekasta, Veljekset Keskisiltä kymmenen kesää sitten ja oli päässyt lukuisiin rientoihin keikkumaan.
Suloiset helmikirjailut alkoivat olla rispaantuneita, joten ompeleet saksittiin poikki. Onneksi vanha kangas oli jätetty malliksi, sillä nyt Strömsön taitavan Leen ohjeita muistellen osattiin kankaasta leikata oikean muotoinen kappale. Kukkaron kiinnitysmekanismi, jossa oli reiät ompelemista varten, oli mukavan helppo ja sopi aloittelijalle. Selvittiin ihan ilman työkaluja, neula ja lanka riittivät.
Uudeksi kankaaksi ei ollut tässä välissä löytynyt mitään helmeä, joten päätettiin tehdä prototyyppi (lue: Kotopuolessa se tarkoittaa aina lopullista versiota) samasta kankaasta, jolla oli jo päällystetty rahi. Ei kovin loistokasta, mutta helppoa työstää.
Vanha päälipuoli päätettiin ommella ensin kukkaron kehyksiin vuoreksi, muistuttamaan aiemmasta glamourista sekä nopeuttamaan työn valmistumista. Siitä tuli samalla mukavan pullea pehmusteidensa ansiosta. Kaiken kukkaraksi reunan helmikirjailut peittivät kerrassaan nerokkaasti ommelpistot myös päälikangasta kiinnittäessä.
Pikkujouluihin tämä laukku tuskin pääsee tällaisenaan, mutta hyvää harjoitusta tuli, jos joskus vastaan astelisi unelmia vastaava kankaanpala.
mahtavaa, samalla vessapaperirullat ja käsilaukku. vain nainen voi niistä saada mielihyvää tunteen
Päivitysilmoitus: Sadeviikonlopun inspiksiä osa 3: virkkauksia | Kotopuolessa