Totta vie on kansainvälinen naistenpäivä menettänyt alkuperäistä merkitystään. Meillä kun on monella naisella tässä kotimaassa asiat niiiiin hyvin. Päivän lehden mainoksia lukiessa tuntuu, että kyseisenä päivänä tulisi vain ja ainoastaan ostaa jotakin. ”Olen nainen, voin ostaa itselleni tavaroita.” Huokaus.
Olen nainen, voin kokata mitä haluan, ajatteli Ginger.
Loihdittiin lounaaksi kevyempi keitto. Jälkkäri valmistui uunissa ja kermapurkki vatkautui Tupperin ravistimella pehmeäksi vaahdoksi.
Pienet peruna- ja porkkanakuutiot sekä pakastemaissi kiehui alle vartissa kypsäksi. Makua saatiin kaapimalla kanttarellituorejuuston jämät kattilaan ja lisäämällä hieman suolaa ja pippurisekoitusta. Lämmin, mutkaton keitto. Lohdullista.
Tilaa jäi vielä jälkiruuallekin 😀
Pannukakun paistamisesta tulee lohdullinen olo. Se onnistuu aina ja ilahduttaa kanssaruokailijoita. Eikä pari palasta jääkaappiin seuraavaa päivää varten jemmattuna ole huonompi idea sekään.
Ruuanlaitossa saa ainakin toteuttaa joka päivä sitä, minkä soisi oikeudeksi kaikille maailman naisille: iloitse ja ilahduta.