Turskan kanssa tarjoillut tomaattiset pavut katalonialaiseen tapaan valloittivat sydämen Barcelonan loman ensimmäisenä iltana. Runsaassa öljyssä suuria valkoisia papuja, tomaattia, valkosipulia. Her-kul-li-si-a. Tuliaiseksi tuli napattua marketin hyllyltä pussillinen ”samannäköisiä”, kuivattuja papuja.
Kotona niitä piti sitten keitellä. Pikaisella taustatutkimuksella Ginger päätti noudattaa ohjetta, jossa papuja liotettiin ensin yön yli. Kannatti varata riittävän iso kulho, turpoamista tapahtui reilusti.
Seuraavana päivänä valutetut pavut siirrettiin puhtaaseen veteen kattilaan ja kuumennettiin levyllä. Vähän ennen kiehumista kattilaan kaadettiin lasillinen kylmää vettä pysäyttämään kiehuminen ja kuorittiin vaahtoa päältä. Tämä toistettiin kolmeen kertaan. Sen jälkeen pavut siirrettiin uuteen puhtaaseen veteen ja keitettiin parisen tuntia kypsiksi.
Isosta pussista riitti pariin lisukekokeiluun sekä paputahnaan ja vielä yksi nyssäkkä pakastimeenkin (juu-u, nimilapulla merkittynä). Paputahnaa kokeiltiin ensimmäistä kertaa. Pavut, valkosipulin kynnet, kuivattua chiliä ja mausteet paprikajauhe+suola+valkopippuri soseutettiin öljyn kera tasaiseksi tahnaksi. Voileipäkeksin päällä helppo ja miellyttävän pehmeä levite.
Maut tuntuivat voimistuvan seuraavaksi päiväksi, mutta perustahnan voisi maustaa vääntämällä nupit kaakkoon. Loput tahnasta kääräistiin tortillalätyn sisään jäävuorisalaatin ja ananasmurskan kanssa.
Sitten papulisukkeiden kimppuun.
Öljyn määrässä pihtailtiin tietysti eikä barcelonalaisen pikkuravintolan suoritukseen päästy lähellekään. Mutta kun kuumaan öljyyn nakattiin kuivattua chiliä ja muutama valkosipulinkynsi kuorineen, sen jälkeen kuutioitu tomaatti ja papuja kuumenemaan, syntyi maistuva lisuke. Sormisuolalla maustettiin ihan reippaasti. Toisella kertaa balsamico toi särmää.
